Ihanan synkkää

Älkää kysykö miksi, minä en itsekkään tiedä miksi tämä lanka puhutteli minua niin kovin. Ehkä se vain johtui uudesta talvitakistani jonka ostin samoihin aikoihin kun Lumoavaan Lankaan tuli uusia vironvilloja. Tuo lanka vallan hyökkäsi syliini kun piipahdin puodissa, eikä tuo vyyhti tainut ehtiä edes hyllyyn ennen kuin se muutti meille. Tuskin olin päässyt ovesta sisään kun katseemme kohtasivat ja minä olin ihan myyty ja niin oli lankakin, minulle. Noh, mikäs sitä selittelemään, kyllähän te taidatte tietää että sellaista joskus sattuu.

Nyt on siis vielä ihan talvi ja kovin pimeää ja kylmää. Leikitään edes hetken että on, joohan!? Sillä minä haluan esitellä teille aivan ihastuttavan huivin joka syntyi tuosta langasta. Väritys on mielestäni kovin talvinen väritykseltään. Ihanan synkkää, olkaatten hyvät.

Ohje: Line Break by Veera Välimäki
Lanka: Aade Lõng Artistis 8/2
Menekki: noin 160g
Puikot: Knit Pron 5,5mm pyöröt
Neulonta fiilis: Ihanan helppoa mutta mielenkiintoista, enkä millään malttanut laskea neuletta käsistä kun aina piti seurata kohtaako langan värijuoksut kuvion kanssa.
Fiilis valmistuttua: Just tätä mie oon aina tarvinnu. Eikä tässä oo yhtään sinistä?! Ja ai että miten hienosti tää mätsää mun talvitakkiin!

Pieniä omia sovelluksia tein tuohon huiviin. Siis ihan pieniä, öhöm. Huivihan neulotaan aina oikeaa, ohjeen mukaan. Mutta minusta tuohon lankaan sileä neule toimii vain niin paljon paremmin, siispä sileää sitten tikuttelin. Muuten menin jokseenkin ohjeen mukaan, vähän huivin edetessä pidentelin lyhennettyjä kieroksia että langan värijuoksut osuisivat paremmin kohdilleen. Joo joo, eipä tarkkaa, mutta on se. Ja noin se vaan toimii. Ja tuo reunan yliyksinkertainen reikäkuvio vaan Toimii, isolla teellä. Niin ja mie tykkään kovasti Isoista huiveista, tämänkin siipiväli lähentelee kolmea metriä, tarkemmin mitattuna 282cm.

Olen siis jälleen vallan ihastuksissani. Kumma homma muuten, minä ja vironvillat, me olemme vallan kumma yhdistelmä. Ensimmäiset kohtaamiset Aade Lõngin kanssa olivat sellaisia ah-ai-että-on-ihana-väri -huudahduksia. Sitten kun otin vyyhdin hyllystä käteeni, heitin sen noin nano sekunnissa takaisin sinne hyi-että-on-karheaa -huudahdusten saattelemana. Pitkään vain ohi kulkiessani ihastelin värejä ja kauhistelin karheutta, mutta sitten minun vain oli pakko kokeilla. Koska se väri vain puhutteli, ensimmäinen Aade Lõngista neuloma huivini oli sininen väriltään. Yllätyitkö? Noh, neulomisen jälkeen liottelin huivin huolellisesti hiustenhoitoaineessa ja pingottin. Se teki ihmeitä. Tai sitten olen karaistunut. Huivi ei kutittanut lainkaan kun sen kietaisi kaulan ja kovilla pakkasilla sen taakse saattoi piiloutua viimaa vastaan. Siperia opettaa, sitä se varmaan on. Joka tapauksessa olen siitä ensimmäisestä vironvilla kokeilusta asti aina ihastellut Aade Long Artisticin värejä ja haaveillut uusien huivien neulomisesta tuosta niin ihanasta langasta. Niinpä tämä ihanan synkkä Line Break on jo kolmas vironvilla huivini, ja tuskin viimeinen.


 
Niin ja se neuletuntuma tuohon lankaa on jotenkin ihanan karhea, kuulostaa hullulta mutta minäpä selitän. Kun neuloo pitsi huivia ohuista ja liukkaista langoista, niiden kanssa pitää olla koko ajan varpaillaan eikä ote saa lipsua. Mutta näin karheasta ja kohtalaisen paksusta langasta huivi syntyy helposti (varsinkin jos pistelee huolettomasti 5,5mm puikoilla), eikä lipsu ei. Ja jos silmukka putoaa niin senkun nostat sen takaisin puikolle ilman sen suurempia seremonioita ja silmukoiden metsästystä virkkuukoukkuillen jostain kymmenen rivin päästä. Jos et ole kokeillut niin suosittelen lämpimästi.